Koti

Mun koti on tyhjä ja täysi

Mahdoton kaaos ja aavikko ilman vettä

Se on puoliksi valmis

          puoliksi koti

Odottaa jotain varmaan

Lapsuuden kodin jälkeen koditon

Elämä on täällä mutta missä sydän on?

Mukana aina, niin sen pitäisi mennä

Anna itsesi elää ja lennä

Villakoirani sängyn alla

makaan kovalla lattialla

Ilman sytykettä ja aavikon olosuhteissa ilman vettä

Yksi

En oo rakastanut mun ihoa

se on tuntunut kuolleelta

Kipu puuttunut

        puutunut

        turtunut

        murtunut kuori

Runoja rumia ja ruojia rustaan

jos ne auttaisi vähän tähän luomisen tuskaan

                                             mieleeni mustaan

                          jonka annan ryvettyä huolella

ettei tarvii tuntee samoin jo heti huomenna

Hei kuka puhuu ja kirjoittaa?

Mä olen kirjoittanut aina, niin kauan kun oon tiennyt miten se tehdään. 

Päiväkirjoja, sanoja, runoja ja riimejä.

Sanani on aina omani, 

en lainaa, enkä varasta.

Sanomaani ei saa käyttää mua vastaan.

Tulkinnan näistä jätän teille, internetin syövereille.